Ministeri Lindström käynnistää selvityksen lahjontarikosten rikosprosessien toimivuudesta

- Selvityksessä on tarkoitus ottaa huomioon myös Suomessa tapahtuva lahjonta. Suomen haaste on paikallistasolla tapahtuva korruptiivinen toiminta, jota ei aina tunnisteta tai huomata. Korruption keskeisiä riskialueita ovat rakennusala, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu ja poliittinen päätöksenteko ja rahoitus. Tarkoituksena myös on, että selvityksessä vertaillaan Suomen ja muiden maiden eroja lahjontarikosten käsittelyssä rikosprosessissa. Lisäksi selvitetään syyttäjien ja tuomareiden koulutuksen kehittämistarpeita liittyen lahjontarikoksiin, ministeri painottaa.

- OECD:n raportissa kiitettiin Suomea sitoutumisesta lahjonnan vastaiseen työhön. Tällaisia ovat useat oikeusministeriön viime vuosina käynnistämät korruption torjuntaan ja ennalta estämisen liittyvät hankkeet. Nyt haluan jatkaa tätä toimeenpanevaa linjaa ja edelleen tehostaa korruption vastaista työtä, ministeri Lindström sanoo.

Lisäksi ministeri Lindström ajaa voimakkaasti korruptioepäilyistä ilmoittavien suojelun parantamista.

- Kuntatasolla on tapahtumassa merkittävä toimintaympäristön muutos sote- ja maakuntauudistuksen myötä, joten korruptioriskien tunnistaminen ja korruption vastaisen työn vahvistaminen on tärkeää. Oikeusministeriön aikaisemmassa hankkeessa on ehdotettu muun muassa uutta sähköistä kanavaa, jota kautta korruptiosta voisi ilmoittaa nimettömänä. On aivan selvää, että esimerkiksi kunnan työntekijän on vaikea kertoa havaitsemastaan korruptiosta, jos pelkona on, että työpaikka menee alta.

Ministeri Lindströmin mukaan kuntatasolla tarvitaan yhä enemmän ymmärrystä siitä, mitä lahjonta ja muu korruptiivinen toiminta on. - Jos korruptiota ei tunnisteta, on vaikea siitä ilmoittaa, ministeri painottaa.

Lisätietoja: erityisavustaja Leena Riekkola, puh. 02951 60375