Valvontarangaistuksesta uusi rikosseuraamus
Suomessa aiotaan ottaa käyttöön uusi rikosseuraamus nimeltä valvontarangaistus. Uusi rangaistus suoritettaisiin vankilan ulkopuolella, mutta tuomittua valvottaisiin rangaistuksen aikana sekä sähköisesti teknisin välinein että muilla tavoin. Ankaruudeltaan valvontarangaistus asettuisi yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin.
Hallitus hyväksyi esityksen ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä perjantaina 19. maaliskuuta.
Tarkoitus on, että valvontarangaistuksella korvattaisiin osa lyhyistä, ehdottomista vankeusrangaistuksista. Taustalla on tieto siitä, että uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rikoksentekijän yhteiskuntaan sopeuttamiseen päästään parhaiten vapaudessa tapahtuvilla erilaisilla kuntouttavilla toimilla. Valvontarangaistus mahdollistaisi myös rikoksentekijän työ- tai opiskelupaikan säilymisen, toisin kuin ehdoton vankeus. Koska rangaistus suoritettaisiin yleensä kotona asuen, myös tuomitun sosiaalisten suhteiden ylläpito olisi helpompaa. Samalla vältettäisiin vankilan rikollisia asenteita ihannoiva alakulttuuri.
Valvontarangaistukseen tuomittu olisi velvollinen noudattamaan hänelle toimeenpanosuunnitelmassa vahvistettua päiväohjelmaa. Hänen tulisi pysytellä asunnossaan aina silloin, kun hänellä ei ole suunnitelmassa sovittua syytä poistua sieltä. Tuomittu saisi liikkua asuntonsa ulkopuolella vain määrätyllä alueella. Valvontarangaistus edellyttäisi tuomitulta myös ehdotonta päihteettömyyttä.
Teknisen valvonnan lisäksi viranomaiset valvoisivat rangaistuksen suorittamista ennalta ilmoittamattomin valvontakäynnein tuomitun asuntoon ja työpaikalle. Päihteettömyyttä valvottaisiin tarvittaessa esimerkiksi puhalluskokein.
Valvontarangaistus voitaisiin tuomita enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta, jos syytetyn arvioitaisiin suoriutuvan siitä. Esimerkiksi aikaisemmat ehdottomat vankeusrangaistukset ja rikoksen laatu saattaisivat olla este valvontarangaistuksen tuomitsemiselle.
Valvontarangaistuksen ehtojen toistuva tai vakava rikkominen johtaisi rangaistuksen muuntamiseen ehdottomaksi vankeudeksi.
Sähköistä valvontaa voitaisiin käyttää myös avolaitoksissa, millä tehostettaisiin valvontaa ja parannettaisiin turvallisuutta.
Seurantapanta käyttöön
Sähköistä valvontaa käytetään Suomessa nykyisin valvotun koevapauden ja vankien poistumislupien valvonnassa. Käytössä oleva tekniikka perustuu valvottavan paikantamiseen matkapuhelimen tukiaseman perusteella. Vankeja kontrolloidaan myös puhelinsoitoin. Toistaiseksi Suomen vankeinhoidossa ei ole käytetty tekniikkaa, joka perustuisi valvottavan kehoon kiinnitettävään tekniseen laitteeseen.Kansainvälisesti yleisin sähköisen valvonnan tekninen toteutustapa on nykyisin radiotaajuustekniikan käyttöön perustuva, valvottavan nilkkaan tai ranteeseen kiinnitettävä panta, joka on yhteydessä tuomitun asuntoon kiinteästi sijoitettuun seurantalaitteeseen. Tämä toteutustapa on tarkoitus ottaa käyttöön myös Suomessa.
Sähköinen valvonta on jossain muodossa käytössä jo monissa Euroopan maissa, Yhdysvaltojen eri osavaltiossa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Pohjoismaista sähköinen valvonta on käytössä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.
Uusi valvontarangaistus on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta.
Uudistuksella tavoitellaan myös vankeinhoidon kireän rahoitustilanteen tasapainottamista.
Seurantapantaa on tarkoitus käyttää jatkossa myös valvotussa koevapaudessa. Tätä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kevään aikana. Valvottu koevapaus tarkoittaa sitä, että vanki voidaan päästää koeluonteisesti vapauteen aikaisintaan kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell, puh. 09 1606 7892
suunnittelija Tuuli Herlin, puh 09 1606 7893