Genomförande av direktivet om EU-bedrägerier

OM018:00/2018 Lagstiftningsprojekt

Direktiivillä yhtenäistetään unionin taloudellisiin etuihin liittyviä rikoksia koskevaa EU-valtioiden lainsäädäntöä ja siten vahvistetaan EU:n taloudellisten etujen suojaa. Suomen rikoslainsäädäntö pitkälti vastaa direktiivin vaatimuksia. Direktiivistä ei oletettavasti aiheudu merkittäviä lainvalmistelussa huomioon otettavia julkiseen talouteen kohdistuvia vaikutuksia.

Projektets framskridande

1.11.2017 Mandattiden börjar
3.5. – 18.6.2018 Lausuntokierros Avslutat

Projektets basuppgifter Avslutat

Projektets nummer OM018:00/2018

Ärendenummer OM 7/481/2017, VN/753/2018

Projektets arrangör justitieministeriet

Mandattid 1.11.2017 –

Datum för tillsättande 1.11.2017

Lagberedning

HE laeiksi rikoslain ja lain valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
  • 1

    Under beredning

    Godkänd i planen för sessionsperioden 10.9.2018
  • 2

    Uppskattad föredragningsvecka

    Original uppskatting av föredragningsvecka 43/2018
    Uppskattning av ny föredragningsvecka 46/2018
  • 3

    Överlämnad till riksdagen

    15.11.2018
  • 4

    Nuvarande nivå: Författningen har antagits

Riksdagens svar EV 292/2018

Direktiivin unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (ns. unionipetosdirektiivi, 2017/1371)kansallinen täytäntöönpano.

Ansvarig ministerOikeusministeri Häkkänen

Lagstiftningsplan för höstsessionen 2018

Kontaktperson
Lauri Rautio, Erityisasiantuntija
[email protected]

Mål och resultat

Direktiivi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (ns. unionipetosdirektiivi, 2017/1371) hyväksyttiin 5.7.2017. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 6.7.2019.

Utgångspunkter

EU:n jäsenvaltioiden hallitusten välisessä yhteistyössä on aikaisemmin hyväksytty yleissopimus Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta sekä siihen liittyvät kolme pöytäkirjaa. Suomi on saattanut yleissopimuksen ja pöytäkirjat kansallisesti voimaan ja ne ovat tulleet myös kansainvälisesti voimaan. Direktiivi pohjautuu yleissopimukseen ja sen pöytäkirjoihin, mutta sisältää jossain määrin myös uutta sääntelyä.

Samband med övriga projekt