Työryhmä haluaa vahvistaa lapsinäkökulmaa adoptiossa
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamista kokonaisuudessaan. Nykyinen lapseksiottamisesta annettu laki kumottaisiin ja korvattaisiin uudella adoptiolailla. Ehdotus luovutettiin oikeusministeri Tuija Braxille tänään. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena olisi edistää lapsen edun toteutumista adoptioasioissa.
Lupamenettelyä laajennettaisiin
Kansainväliseen adoptioon tarvitaan nykyisin lupa, jonka myöntää Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta eli ns. adoptiolautakunta. Työryhmä ehdottaa, että adoptiolautakunnan lupa olisi jatkossa myös kotimaisissa adoptioissa edellytyksenä lapsen sijoittamiselle perheeseen. Näin turvataan se, että hakijoiden soveltuvuus adoptiovanhemmiksi arvioidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Nykyisin henkilön, joka haluaa adoptoida lapsen ulkomailta, tulee adoptioluvan lisäksi saada adoptiopalvelua sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymältä palvelunantajalta. Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin myös ilman palvelunantajan myötävaikutusta ja adoptiolupaa tapahtuvan, niin kutsutun itsenäisen adoption ulkomailta.
Työryhmän ehdotuksen mukaan myös ilman palvelunantajaa tapahtuvat kansainväliset adoptiot tulisivat lupamenettelyn piiriin. Jatkossa tällainen adoptio olisi Suomessa pätevä vain, jos siihen on saatu adoptiolautakunnan lupa. Lupa voitaisiin myöntää lähinnä sukulaislasten adoptioihin. Ehdotuksen tavoitteena on ehkäistä ennalta itsenäisiin adoptioihin liittyviä riskejä, kuten lapsikauppaa.
Adoptiomenettelyä täsmennettäisiin
Adoptioprosessia kehitettäisiin myös ottamalla lakiin tarkemmat säännökset adoption osapuolille annettavasta adoptioneuvonnasta. Uutta olisi muun muassa se, että adoptoitavalle lapselle olisi nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Näin halutaan turvata se, että adoptioasiaa käytännössä hoitaa ja lapsen etua siinä valvoo koko adoptioprosessin ajan tietty tähän tehtävään nimetty sosiaalityöntekijä.
Adoptionhakijoiden oikeusturvaa adoptioprosessin eri vaiheissa parannettaisiin. Jatkossa he voisivat hakea muutosta adoptiota koskeviin päätöksiin silloinkin, kun päätöksen tekee muu kuin viranomainen. Nykyisin esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:n tekemä päätös, jolla adoptioneuvonnan tai kansainvälisen adoptiopalvelun antaminen keskeytetään, ei ole valituskelpoinen.
Työryhmä uudistaisi myös adoptiolupa-asioiden käsittelyn. Lupaviranomaisena toimiva adoptiolautakunta siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriöstä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon. Samalla lautakunnan organisointia ja kokoonpanoa kehitettäisiin. Tavoitteena olisi erityisesti varmistaa lapsen edun toteutuminen adoptiolupia myönnettäessä, kun lupa-asiat jatkossa käsiteltäisiin moniammatillista asiantuntemusta nykyistä laajemmin edustavassa kokoonpanossa.
Ns. avoin adoptio mahdolliseksi
Työryhmä ehdottaa uuteen lakiin kokonaan uusia säännöksiä siitä, että käräjäoikeus voisi vahvistaa adoptiolapsen aikaisemman vanhemman ja adoptiovanhempien tekemän sopimuksen, joka koskee adoptiolapsen yhteydenpitoa aikaisempaan vanhempaansa adoption jälkeen. Edellytyksenä olisi, että yhteydenpidon harkitaan olevan lapsen edun mukaista.
Tällainen avoimeksi adoptioksikin kutsuttu järjestely voitaisiin käytännössä vahvistaa esimerkiksi silloin, kun sijaisvanhemmat adoptoivat sijaishuollossa olleen lapsen, joka on pitänyt yhteyttä biologisiin vanhempiinsa. Tällöin sijaisvanhemmista tulisi adoption myötä lapsen juridisia vanhempia, mutta lapsen yhteydenpito biologisiin vanhempiin voisi jatkua käytännössä ennallaan.
Muutoksia myös adoption edellytyksiin ja oikeusvaikutuksiin
Adoption edellytyksiä täsmennettäisiin ottamalla lakiin uudet säännökset lapsen ja adoptionhakijan välisestä vähimmäis- ja enimmäisikäerosta alaikäisen lapsen adoptiossa. Ikäeron tulisi olla vähintään 18 ja se saisi olla enintään 42 vuotta. Adoptionhakija ei myöskään saisi olla 50 vuotta vanhempi. Vähimmäisikä olisi 25 vuotta kuten nykyisinkin.
Enimmäisikäeroa ja enimmäisikää koskevia vaatimuksia pidetään tarpeellisina, jotta adoptiovanhemmat kykenevät turvaamaan lapselle riittävän huolenpidon lapsen itsenäistymiseen saakka. Ikärajoja ei sovellettaisi esimerkiksi perheen sisäiseen adoptioon. Niistä voitaisiin muulloinkin poiketa, jos siihen on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä.
Työryhmä ehdottaa, että adoptiolapsen ja biologisen lapsen oikeudellisessa asemassa olevia eroja vähennetään. Ennen vuotta 1980 adoptoidut henkilöt saisivat jatkossa samanlaisen oikeuden perintöön adoptiovanhempiensa ja näiden sukulaisten jälkeen kuin biologiset lapset. Lisäksi laista poistettaisiin mahdollisuus myöntää lupa adoptiolapsen ja -vanhemman väliseen avioliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen.
Työryhmän mietintöön liittyy kolme eriävää mielipidettä.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila, puh. 09 1606 7719 ja työryhmän sihteeri, tutkija Laura Määttänen, puh. 09 1606 7666, sähköposti [email protected]