Lapsiin kohdistuvien vakavimpien seksuaalirikosten vanhentuminen alkamaan uhrin täysi-ikäiseksi tulosta

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 11.3.2005 8.48
Tyyppi:Tiedote -

Lapsiin kohdistuvien vakavimpien seksuaalirikosten syyteoikeuden vanhentumisajan alkamista halutaan myöhentää. Oikeusministeriössä valmistuneen ehdotuksen mukaan vanhentumisaika laskettaisiin siitä, kun uhri täyttää kahdeksantoista vuotta. Nykyisin rikoksen vanhentumisaika alkaa kulua tekopäivästä.

Tänään julkaistu ehdotus sisältää myös muita rikoslakiin tehtäviä muutoksia.

Lakiin lisättäisiin muun muassa lapsikaappausta koskeva rangaistussäännös. Yksityishenkilön erehdyttämisestä toisen henkilön henkilötodistuksella tai vastaavalla asiakirjalla tulisi rangaistava teko. Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäviksi kuuluvat rikokset säädettäisiin vanhentumattomiksi.

Hallituksen esitys pyritään antamaan mahdollisimman nopeasti lausuntokierroksen jälkeen. Tavoitteena on, että lainmuutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alusta.

Rikoksentekijä voitava saattaa vastuuseen pitkänkin ajan kuluttua

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset saattavat useasta syystä tulla ilmi vasta niin pitkän ajan kuluttua teosta, että rikos ehtii vanhentua.

Vanhentumissäännökset eivät kuitenkaan saisi estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen pitkänkin ajan kuluttua, jos rikos vain on selvitettävissä. Siksi on ehdotuksen mukaan perusteltua, että lapsiin kohdistuvien vakavimpien seksuaalirikosten vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun uhri täyttää 18 vuotta. Näin on myös useissa muissa maissa, muun muassa pohjoismaissa. Ehdotuksella pyritään parantamaan rikosoikeudellisen järjestelmän toimivuutta näiden rikosten osalta.

Ehdotuksen mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeuden vanhentumisaika laskettaisiin siitä, kun uhri täyttää 18 vuotta. Sama koskisi raiskausta, törkeää raiskausta ja pakottamista sukupuoliyhteyteen, kun teko on kohdistunut kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön. Näiden muutosten edellyttämä muutos tehtäisiin rangaistuksen tuomitsemista koskeviin määräaikoihin.

Rikoslain mukaan syyteoikeus vanhentuu 20 vuodessa teosta, jos kyseessä on törkeä raiskaus tai törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, ja 10 vuodessa, jos kyseessä on raiskaus, sukupuoliyhteyteen pakottaminen tai lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vanhentumiseen on kiinnitetty huomiota eduskunnassa kahdessa kansanedustajan kirjallisessa kysymyksessä oikeusministerille.

Lapsikaappausta koskeva rangaistussäännös rikoslakiin

Lapsikaappaus on nykyisin rangaistava lapsen omavaltaisena huostaanottona, josta on säädetty rangaistukseksi sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Ehdotuksen mukaan tekoa on kuitenkin pidettävä tätä moitittavampana eivätkä siihen välttämättä sovellu ankarammin rangaistavia rikoksia (esimerkiksi vapaudenriistoa) koskevat rangaistussäännökset. Esimerkiksi muissa pohjoismaissa lapsikaappausta vastaavista teoista on mahdollista tuomita tätä ankarammin.

Ehdotuksen mukaan rikoslakiin lisättäisiin lapsikaappausta koskeva rangaistussäännös. Lapsikaappaukseen syyllistyttäisiin, jos lapsen omavaltainen huostaanotto tehdään lapsen huoltoon liittyviä oikeuksia loukaten viemällä lapsi asuinvaltiostaan ulkomaille tai jättämällä lapsi palauttamatta ulkomailta asuinvaltioonsa. Rangaistukseksi tuomittaisiin sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Rangaistuksen korottamisella voidaan ehdotuksen mukaan korostaa lapsikaappausten paheksuttavuutta ja edistää vankeusrangaistusten tuomitsemista näissä tapauksissa. Enimmäisrangaistuksen korottamisella voidaan myös edistää kansainvälistä yhteistyötä lapsikaappausten selvittämisessä ja näin edistää lapsikaappaukseen syyllistyvien henkilöiden saattamista vastuuseen teosta.

Lapsikaappauksesta voitaisiin jättää syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos rikoksentekijä on vapaaehtoisesti palauttanut lapsen.

Oikeusministeriön käsiteltäväksi tulee vuosittain 10-15 uutta lapsikaappausta, jotka jakaantuvat suurin piirtein tasan Suomesta ulkomaille vietyjä lapsia ja Suomeen tuotuja lapsia koskevien asioiden kesken. Ulkoministeriön käsiteltäväksi tulee vuosittain alle 10 uutta tapausta, jotka yleensä koskevat Suomesta vietyjä lapsia.

Eduskunnassa on tehty 108 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite erillisen lapsikaappausta koskevan rangaistussäännöksen säätämiseksi.

Toisen henkilötodistuksen väärinkäyttö rangaistavaksi

Ehdotuksen mukaan toisen henkilötodistuksen tai vastaavan viranomaisen myöntämän todistuksen väärinkäyttö yksityisen henkilön erehdyttämiseksi oikeudellisesti merkityksellisen tiedon antamisessa tehtäisiin rangaistavaksi. Muutoksella pyritään torjumaan käytännössä yleiseksi havaittua ongelmaa eli sitä, että alle 18-vuotiaat käyttävät tai yrittävät käyttää täysi-ikäisten henkilötodistuksia tai vastaavia asiakirjoja alkoholin hankkimiseen tai ravintolaan pääsemiseen.

Ehdotuksen mukaan menettelyä tulee pitää moitittavana, sillä se kohdistuu viranomaisen myöntämään asiakirjaan. Asiaan puuttumisella edistetään myös alaikäisten suojeluun liittyvien ikärajojen noudattamista.

Rangaistukseksi toisen henkilön henkilötodistuksen väärinkäytöstä voitaisiin tuomita ainoastaan sakkoa.

Sillä henkilöllä, jolle todistus on esitetty tai joka teon muuten havaitsee, olisi oikeus tekijän luovuttamiseksi poliisille estää tekijän poistuminen eli hänellä olisi ns. jokamiehen kiinniotto-oikeus.

Henkilöpapereiden lainaaminen alaikäiselle jatoisen henkilöpaperien käyttäminen esimerkiksi ravintolan ovella eivät nykyisin ole rangaistavia tekoja. Väärän henkilötiedon antamisesta viranomaiselle voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.

Toisen henkilön henkilöllisyystodistusten väärinkäyttöön ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry sekä poliisi.

Kansainväliselle rikostuomioistuimelle kuuluvat rikokset eivät vanhenisi

Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön mukaan vanhentumisajat eivät koske tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia rikoksia. Perussääntö sitoo myös Suomea, sillä sitä koskeva laki tuli voimaan vuonna 2002.

Tämän johdosta rikoslakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että syyteoikeus ei vanhennu, jos kysymyksessä on sodankäyntirikos, törkeä sodankäyntirikos, ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa tai törkeä ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa.

Oikeus tuomita rangaistus näistä rikoksista ei myöskään vanhentuisi eikä niistä tuomittu määräaikainen vankeusrangaistus raukeaisi.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, puh. (09) 1606 7723

>> Ehdotus