Justitieminister Anna-Maja Henrikssons öppningstal på 30-årsjubileumsseminariet för rådet för brottsförebyggande på Ständerhuset 1.10.2019
Tervetuloa hyvät seminaarivieraat, mina damer och herrar,
Minulle on hyvin mieluisa tehtävä tulla avaamaan tämä tilaisuus, jossa juhlimme rikoksentorjuntaneuvoston 30-vuotista taivalta.
Rikollisuuden ehkäisy on minulle tärkeä aihe ja olen oikeusministerinä nostanut esille rikoksia ennaltaehkäisevien toimien merkitystä turvallisuudelle ja turvallisuuden tunteelle. Tästä konkreettinen esimerkki on hallituksen panostus rikollisuuden ja rikosten uusimisen ehkäisyn tukemiseksi monipuolisin keinoin tulevina vuosina. Rikollisuuden torjuntaan on osoitettu oikeusministeriölle 2,5 miljoonan euron vuosittaisen määräraha vuosille 2020–2023. Nämä resurssit tullaan erityisesti kohdentamaan väkivalta- ja seksuaalirikosten ehkäisyyn, rikoksilla oireilevien nuorten tukemiseen ja näiden toimien arviointiin.
I regeringsprogrammet kom vi också överens om att i Finland utarbeta ett program för bekämpning av våld mot kvinnor. Justitieministeriet bär ledningsansvaret för utarbetandet av programmet. Våld mot kvinnor är ett mycket allvarligt samhälleligt problem i Finland. Var tredje kvinna i Finland har blivit offer för våld i närrelation. Var tredje. Fast jag hört denna siffra många gånger tidigare, så känns det varje gång lika hemskt. Varje misshandel, varje våldsdåd är ett för mycket. Så här kan det inte fortsätta. Vi måste få ett slut på våldet. Varje offer måste få den hjälp och det stöd som krävs. Det måste råda nolltolerans på våld mot kvinnor. I det här sammanhanget vill jag också konstatera att det dessutom kommer att inrättas en tjänst inom justitieministeriets förvaltningsområde för en rapportör om våld mot kvinnor. Dessutom har vi kommit överens om att uppgifterna med att samordna arbetet mot människohandel ska överföras från inrikesministeriet till justitieministeriet. En central uppgift för samordnaren kommer att vara att utarbeta ett handlingsprogram mot människohandel. Också den här allvarliga saken är det viktigt att ta tag i.
30 vuotta sitten, lokakuun ensimmäisenä päivänä 1989 astui voimaan asetus, jolla perustettiin oikeusministeriön yhteyteen rikoksentorjunnan neuvottelukunta. 10 vuotta myöhemmin neuvottelukunta muutettiin asetuksella rikoksentorjuntaneuvostoksi. Näiden 30 vuoden aikana tietoisuus rikollisuuden ehkäisystä on selvästi lisääntynyt Suomessa – tosin parantamisen varaa on edelleen. On tärkeää muistaa, että rikosten torjumiseksi on useita vaihtoehtoisia keinoja. Eli kyse ei ole pelkästään rangaistusten koventamisesta tai poliisin suorittaman valvonnan lisäämisestä. Lupaavaa on kuitenkin se, että nykyään on yhä enemmän tietoisia pyrkimyksiä vaikuttaa olosuhteisiin niin, että rikollisuus vähenisi. Ennaltaehkäisevät toimet ovat kustannustehokkaampia niiden jälkikäteinen korjaaminen.
Yksi rikoksentorjuntaneuvoston merkittävimmistä aikaansaannoksista on vuonna 1999 valmistunut kansallinen rikoksentorjuntaohjelma Turvallisuustalkoot (Trygga tillsammans). Ohjelman tavoitteena oli luoda yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Tarkoitus oli, että rikoksentorjuntaan osallistuvat valtiovallan ohella entistä tietoisemmin ja aktiivisemmin kunnat, elinkeinoelämä, kirkko, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaisetkin. Ohjelman painopiste oli paikallisessa rikoksentorjuntatyössä kunnissa. Laajassa yhteistyössä laaditut ja toteutetut rikoksentorjuntasuunnitelmat jäivätkin ohjelman keskeiseksi anniksi. Vuosien mittaan ne ovat laajentuneet aihepiiriltään kattavammiksi paikallisiksi turvallisuussuunnitelmiksi.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana rikoksentorjuntaneuvosto on panostanut entistä enemmän kansalaisten roolin ja näkökulmien huomioimiseen paikallisen rikoksentorjunnan kehittämisessä. Esimerkiksi se toi Suomeen mm. Kanadassa ja Ruotsissa kehitetyn turvallisuuskävelymallin, joka pilotoitiin Espoon kaupungin kanssa. Turvallisuuskävely (Trygghetsvandring) on tapa saada asukkaat, viranomaiset ja muut paikalliset toimijat keskustelemaan yhdessä paikoista, jotka tuntuvat turvattomilta. Yhdessä mietitään, kuinka niistä voitaisiin tehdä turvallisempia ja viihtyisämpiä. Menetelmän käyttöönottoa Suomessa on edistänyt neuvoston julkaisema opas.
Rikoksentorjuntaneuvosto on myös kehittänyt paikallisia turvallisuuskyselyitä (Säkerhetsenkät) asukkaiden kuulemisen menetelmänä. Kysely pilotoitiin vuonna 2012 ja sitä on päivitetty saatujen kokemusten pohjalta. Turvallisuuskyselyllä kerätään asukkaiden näkemyksiä asuinalueensa ja kuntansa turvallisuudesta. Kyselyllä saadaan kerättyä sekä uutta tietoa että viranomaistietoja, kuten poliisin tilastoja, täydentävää tietoa.
Vuonna 2016 rikoksentorjuntaneuvosto laati paikallista osallisuutta edistävän rikoksentorjuntaohjelman Turvallisesti yhdessä, joka on voimassa vuoteen 2020. Ajatuksena oli päivittää Turvallisuustalkoot tämän päivän kansalaisuutta ja kansalaisyhteiskuntaa palvelevaksi. Ohjelman tavoitteena on selkeyttää rikosten ehkäisyn kytkeytyminen kunnan muihin suunnitelmiin ja rikosten ehkäisyyn kytkeytyvän yhteistyön ja verkostoitumisen parantaminen. Ohjelman tavoitteena on myös edistää ja kehittää asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen osallistumista rikosten ehkäisyyn.
Erilaisten toimien ja ohjelmien lisääntyessä on tärkeää, että niiden vaikuttavuutta tutkitaan. Tämä on tärkeää myös rikoksentorjunnallisten toimien kustannustehokkuuden arvioimiseksi, sillä ennen kuin hankkeen taloudellisuutta voidaan arvioida, on selvitettävä sen vaikuttavuus. Vaikuttavuusarvioinnissa tutkitaan empiirisesti, tuottaako toimenpide tai ohjelma niitä vaikutuksia, joita sillä halutaan olevan. Tässä tapauksessa siis, vähentääkö se rikollisuutta tai siitä aiheutuvia oheisseurauksia. Tästä syystä painotin, että rikoksentorjunnallisten toimien rahoituksessa tulee tulevana kolmena vuonna huomioida myös niiden vaikuttavuuden arvioinnin riittävä resursointi.
Rikoksentorjuntaneuvoston tutkimusjaosto pyrkii aktiivisesti edistämään rikoksentorjunnallisten toimien arviointia Suomessa. Tutkimusjaosto on myös perustanut yhdessä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kanssa rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietopankin. Tänään ensimmäistä kertaa jaettava arviointitutkimuksen palkinto on yksi hyvä esimerkki tietoon perustuvan rikoksentorjunnan arvostuksen noususta.
Yksi rikoksentorjuntaneuvoston keskeisistä tehtävistä on jakaa tietoa rikoksentorjunnan mahdollisuuksista ja tutkimuksesta. Neuvoston omien verkkosivujen lisäksi tässä yhteydessä kannattaa nostaa esiin neuvoston ja oikeusministeriön julkaisema Haaste-lehti, jossa on julkaistu vuosien mittaan satoja artikkeleita rikoksentorjunnasta.
Vuonna 2001 perustettu Euroopan rikoksentorjuntaverkosto on edistänyt jäsenmaiden tiedonvaihtoa hyvistä rikoksentorjuntamenetelmistä. Verkoston seminaareissa on esitelty lukuisia hankkeita, joihin on mahtunut mukaan hyvin innovatiivisia ja vaikuttaviksi osoitettuja hankkeita. Verkosto järjestää vuosittain kilpailun jostain rikoksentorjuntateemasta. Voin ylpeänä todeta, että Suomi on tässä lajissa hallitseva Euroopan mestari. Suomi voitti Euroopan rikoksentorjuntakilpailun viime vuonna niin sanotulla Forssan mallilla, jossa väestöryhmien välisiä konflikteja puretaan yhteisösovittelun keinoin. Ensimmäisen kerran Suomi voitti palkinnon vuonna 2009. Tuolloin Suomea edusti kiusaamisen vähentämiseen tähtäävä KiVa-koulu, mikä on toiminnassa vielä tänäkin päivänä.
Rådet för brottsförebyggande har under de senaste åren valt årliga teman med anknytning till olika aktuella brottslighetsproblem. Det har gjorts översikter över temana. Översikterna har koncentrerat sig på de utmaningar som migrationsläget medför, bedrägeribrottsligheten, brottsbekämpningens möjligheter att förbättra säkerheten i närmiljön samt användningen av rusmedel bland unga och den brottslighet som anknyter till den. Utöver de unga har också säkerheten särskilt hos den äldre befolkningen synts i rådets verksamhet under de senaste åren. Det faktum att över 30 000 av rådets säkerhetsguide för seniorer har delats ut är ett tecken på att ämnet är aktuellt.
Hyvät kuulijat,
Täällä on tänään paikalla rikoksentorjuntaneuvoston entisiä pääsihteereitä ja puheenjohtajia sekä nykyisiä ja entisiä rikoksentorjuntaneuvoston jäseniä. Lisäksi täällä on neuvoston lukuisia yhteistyökumppaneita vuosien varrelta kunnista, järjestöistä, elinkeinoelämästä ja tutkimuskentältä. Suuret kiitokset teille kaikille ja hienoa, että näin laaja joukko teitä on päässyt paikalle. Erityisesti haluaan kiittää neuvoston ensimmäistä pääsihteeriä Hannu Takalaa hänen mittavasta panostuksesta suomalaisen rikoksentorjuntatyön kehittämiseksi ja seuraavaksi hän kertookin meille, kuinka kaikki oikein alkoi.
Kiitos vielä kerran kaikille ja hyvää juhlaseminaaria!