Esitys luottamuksellisen viestin suojaa koskevan perustuslain säännöksen muuttamisesta eduskunnalle

Oikeusministeriö 25.1.2018 13.21
Tiedote

Hallitus esittää perustuslain tarkistamista siten, että tavallisella lailla voitaisiin säätää tarpeellisiksi katsottavien edellytysten täyttyessä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Käytännössä muutoksella mahdollistettaisiin tiedustelutoimivaltuuksia koskevan lainsäädännön säätäminen.

Perustuslain muutosesitys sekä tiedustelulainsäädännön uudistamiseen liittyvät siviili- ja sotilastiedustelua sekä tiedustelutoiminnan valvontaa koskevat lakiesitykset annettiin eduskunnalle tänään. 

Uusi rajoitusperuste mahdollistaisi tiedon hankkimisen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi

Esityksen mukaan Suomeen mahdollisesti kohdistuvien uhkien tunnistamiseksi ja torjumiseksi on tarpeen saada tietoa sotilaallisesta toiminnasta ja sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. Tiedonhankinnan kohteena oleva toiminta ei välttämättä olisi rangaistavaksi säädettyä tai edennyt niin pitkälle, että siihen voitaisiin kohdistaa konkreettinen ja yksilöity rikosepäily. Tiedontarpeet kohdistuvat esimerkiksi turvallisuusympäristön kehitykseen ja kansanvaltaista valtiojärjestystä tai yhteiskunnan perustoimintoja vakavasti uhkaavan toimintaan, kuten terrorismiin liittyvään toimintaan tai väkivaltaiseen radikalisoitumiseen taikka ulkomaisten tiedustelupalvelujen toimintaan.

Tietoa sotilaallisesta toiminnasta ja sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta, on esityksen mukaan välttämätöntä hankkia myös sellaisilla tavoilla, jotka saattavat rajoittaa luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa nykyaikaisessa viestinnässä.

Perustuslain mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Perustuslain nykyisen sanamuodon mukaan lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuteen vain yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

Sanamuodon ja sen nykyisen tulkintakäytännön mukaan lailla ei voida säätää viestin suojan rajoittamisesta muissa tarkoituksissa, kuten esimerkiksi kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi ja siihen kohdistuviin uhkiin varautumiseksi. Tämän mahdollistamiseksi perustuslakiin lisättäisiin uusia hyväksyttäviä perusteita rajoittaa luottamuksellisen viestin salaisuutta.

Esityksen mukaan viestin suojaa voitaisiin rajoittaa, jos se olisi välttämätöntä ”tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta”.

Sotilaallisella toiminnalla säännöksessä tarkoitettaisiin sekä valtiollista että ei-valtiollista sotilaallisesti järjestäytyneiden joukkojen tai sotilaallisiin voimakeinoihin liittyvää toimintaa. Tiedon hankkiminen sotilaallisesta toiminnasta sisältäisi Suomeen kohdistuvien ulkoisten sotilaallisten uhkien kartoittamisen. 

Kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavalla toiminnalla tarkoitettaisiin säännöksessä kansanvaltaista valtio- ja yhteiskuntajärjestystä, yhteiskunnan perustoimintoja, suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä tai kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavaa toimintaa. Edellytyksenä olisi kuitenkin se, että toiminnalla olisi jokin kytkentä Suomeen ja että se uhkaisi nimenomaan Suomen kansallista turvallisuutta.

Muutoksen perusteella voitaisiin tavallisessa laissa säätää viestin salaisuuden suojaan puuttuvista tiedustelutoimivaltuuksista. Säännös rajoittaisi osin merkittävästikin sitä, millä edellytyksillä toimivaltuuksista voitaisiin säätää. Kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan uhan tulisi olla luonteeltaan vakavaa. Lisäksi viestin salaisuuteen puuttuvilta toimivaltuuksilta edellytettäisiin, että ne olisivat välttämättömiä tiedon hankkimiseksi. Tiedon hankkimiselle asetettaisiin siten korkea kynnys.

Samassa yhteydessä luottamuksellisen viestin suojaa koskevan nykyisen säännöksen sanamuoto ”rikosten tutkinnassa” korvattaisiin ilmaisulla ”rikosten torjunnassa”, mikä käsittäisi rikosten ennalta ehkäisemisen, paljastamisen ja selvittämisen. Sanamuodon muutos vastaisi ilmaisun vakiintunutta tulkintaa, mutta ei muuttaisi sen sisältöä.

Yleinen tietoliikenteen seuranta ei mahdollista

Perustuslakiin sisältyvästä välttämättömyysvaatimuksesta johtuu, että luottamuksellisen viestin salaisuuteen puuttumisen tulee olla mahdollisimman kohdennettua ja rajattua. Esityksessä painotetaan, että myös nykyiseen tulkintakäytäntöön sisältyvät perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset tulevat jatkossakin sellaisinaan sovellettaviksi.

Uusi sääntely ei siten mahdollistaisi yleisestä, kohdentamattomasta ja kaiken kattavasta tietoliikenteen seurannasta säätämistä. Tavallisen lain tasoisessa sääntelyssä on säädettävä tiedonhankintatoimivaltuuksien yksilöimisestä sekä noudatettava perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä, ihmisoikeusvelvoitteita ja EU-oikeutta. Sääntelyssä on myös huolehdittava riittävistä oikeusturva- ja valvontajärjestelmistä.  

Muutos voimaan kiireellisenä

Hallitus ehdottaa, että eduskunta käsittelisi perustuslain muutosesityksen kiireellisessä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Suomen turvallisuustilanteen heikentyminen ja tarve varautua Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan muodostavat hallituksen näkemyksen mukaan sellaisen poikkeuksellisen tilanteen, jossa perustuslain kiireelliselle muuttamiselle on osoitettavissa välttämätön tarve.

Jos asia käsitellään normaalissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, voisivat tiedusteluviranomaisten uusia toimivaltuuksia koskevat säännökset tulla voimaan ehkä vasta vuoden 2020 alkupuolella. Käytettäessä kiireellistä perustuslainsäätämisjärjestystä säännökset voisivat tulla voimaan aikaisemmin, mahdollisesti jo vuoden 2018 lopulla. Jos esitysten eduskuntakäsittely jatkuu kuluvan vaalikauden lopulle asti eli kevääseen 2019, vähentää tämä tarvetta kiireellisen menettelyn käyttöön, esityksessä todetaan.

Lisätietoja:

lainsäädäntöjohtaja Tuula Majuri, puh. 02951 50280, ja 

erityisasiantuntija Anu Mutanen, puh. 02951 50311,

sähköposti: [email protected]

Valtioneuvosto.fi/päätökset