Hoppa till innehåll
Statsrådet och ministerierna Media

Justitieminister Anna-Maja Henrikssons tal vid överlämnandet av ett förslag till en ny lag om ett öppenhetsregister 2.12.2021

Justitieministeriet
2.12.2021 11.45
Tal

Hyvät kuulijat, hyvät median-edustajat, bästa åhörare,

Tervetuloa avoimuusrekisterimietinnön luovutustilaisuuteen. Valtioneuvosto asetti 12.3.2020 parlamentaarisen ohjausryhmän ja asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan ehdotusta Suomeen perustettavasta lakisääteisestä avoimuusrekisteristä (niin sanotuista lobbarirekisteristä). Avoimuusrekisteri on yksi lukuisista hallitusohjelman toimenpiteistä, joilla pyritään kehittämään ja vahvistamaan suomalaista demokratiaa ja oikeusvaltiota.

Avoimuus ja luottamus ovat demokraattisen yhteiskuntamme tärkeimpiä elementtejä. Suomi sijoittuukin toistuvasti hyvin kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistönvapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaavissa vertailuissa. Suomessa demokratialla on vahvat perinteet ja korkea arvostus kansalaisten keskuudessa. Tämä on asia, jota meidän tulee jatkossakin vaalia.

Oikeusvaltion ja demokratian tilasta on käyty viime aikoina keskustelua niin maailmalla kuin myös täällä Suomessa. Keskustelun pohjalta voidaan todeta, että suomalainen oikeusvaltio ja demokratia ovat yleisesti ottaen varsin vankalla pohjalla. Silti myös meillä on parannettavaa ja kehitettävää. Demokratiaa tulee jatkuvasti kehittää muuttuvan toimintaympäristön tarpeet ja haasteet huomioiden. Tähän Suomi on pyrkinyt pitkäjänteisellä demokratiapolitiikalla, jonka keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kansalaisten yhdenvertaista osallistumista yhteiskunnassamme.

På justitieministeriet har vi inom det tvärsektoriella demokratiprogrammet samlat regeringens åtgärder för att främja medborgarsamhället och delaktigheten. Inom det här arbetet ser vi bland annat över val-, parti- och medborgarinitiativsystemen och på vilket sätt vi kan utveckla öppenheten inom förvaltningen. Särskilt när det gäller att utveckla öppenheten är öppenhetsregistret och uppdateringen av offentlighetslagen som förbereds på justitieministeriet centrala. Båda dessa åtgärder stärker offentlighetslagstiftningen och de principer för öppen förvaltning som Finland har förbundit sig till.

Tämän hallituksen kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet on koottu poikkihallinnollisen demokratiaohjelman alle. Demokratiaohjelman tarkastelussa ovat muun muassa vaali-, puolue- ja kansalaisaloitejärjestelmät sekä hallinnon avoimuuden kehittäminen. Varsinkin avoimuuden kehittämisen osalta avoimuusrekisteri ja oikeusministeriössä valmisteilla oleva julkisuuslain ajantasaistaminen ovat avainasemassa. Näillä molemmilla toimenpiteillä vahvistetaan julkisuuslainsäädäntöä ja avoimen hallinnon periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut.

Suomalaisessa päätöksentekokulttuurissa virkamiehet ja poliitikot kuulevat aktiivisesti erilaisia sidosryhmiä ja pyrkivät sovittamaan näiden näkemyksiä yhteen. Tämä viranomaisten, päättäjien ja yhteiskunnan eri toimijoiden välinen hyvä yhteistyö on vahvuutemme ja keskeinen osa suomalaista demokratiaa. On kuitenkin tärkeä huolehtia, että kansalaiset saavat riittävästi tietoa poliittiseen järjestelmään ja valtionhallintoon vaikuttavista toimijoista. Tämä lisää luottamusta ja auttaa arvioimaan päätösten syntyä ja niiden taustalla olevia intressejä. Samalla voidaan osoittaa lobbauksen olevan tärkeä osa demokraattista järjestelmää ja hälventää siihen kohdistuvia epäilyksiä.

Avoimuusrekisterin on tarkoitus sitouttaa lobbausta harjoittavat toimijat ja tarjota puitteet yhteisten pelisääntöjen, kuten hyvän edunvalvontatavan, kehittämiselle. Avoimuusrekisterin tarkoituksena ei ole estää yhteiskunnallista vaikuttamista ja vuoropuhelua, vaan tehdä siitä nykyistä avoimempaa ja kannustaa sekä hyvien edunvalvonta- että kuulemistapojen noudattamiseen. Avoimuutta on noudatettu myös avoimuusrekisterin valmistelussa: kaikki hankkeen valmisteluasiakirjat on asetettu julkisesti saataville. Lisäksi on järjestetty kuulemistilaisuuksia ja työpajoja, joiden kautta kaikki halukkaat ovat päässeet osallistumaan valmisteluun.

Avoimuusrekisterin valmistelussa on jouduttu pohtimaan, mitä lobbaaminen on ja keneen se kohdistuu, ketkä velvoitettaisiin rekisteröitymään ja millaisia tietoja rekisteröitäisiin. Samalla on tullut pitää huolta, ettei poliittisia oikeuksia kavenneta tai ruohonjuuritason toimintaa vaikeuteta. Valmistelun aikana on kiinnitetty huomiota myös siihen, ettei rekisteristä synny kohtuutonta hallinnosta taakkaa. Valmistelussa on toisin sanoen pyritty kehittämään sellainen malli, joka palvelee ja tukee Suomen vahvuuksia avoimena ja osallistavana yhteiskuntana.

Viime vuosikymmenen aikana yhä useampi valtio on joko säätänyt tai harkinnut säätävänsä lobbauslainsäädäntöä. Myös EU:lla on oma rekisterinsä. Ajattelen, että Suomi ottaa tässä nyt tärkeitä askelia ja osoittaa, että myös kaikkein vahvimpien demokratioiden tulee voida kehittyä. 

Lopuksi haluan kiittää parlamentaarisen ohjausryhmän ja asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajia ja jäseniä ansiokkaasta työstä. 

Kiitos! Tack!

 

Ministerin loppusanat 

Kiitos vielä kertaalleen kaikille valmisteluun osallistuneille. On ilo huomata, että valmistelussa on kyetty sovittamaan yhteen erilaisia tarpeita ja näkemyksiä sekä osallistamaan laajasti eri toimijoita. Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan vaiheeseen.

Seuraavaksi mietintö lähtee laajalle lausuntokierrokselle, joka kestää 31.1.2022 saakka. Tarkoitus on tämän jälkeen tehdä tarvittavat jatkovalmistelut oikeusministeriössä - muun muassa palata tähän soveltamisalakysymykseen, joka valmistelussa jäi nyt vielä auki. Asiasta annettava hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan kevätistuntokaudella. Lain on tarkoitus tulla voimaan 2023 aikana, samassa otettaisiin käyttöön myös sähköinen rekisteri.
 

Tillbaka till toppen