Hoppa till innehåll
Media

Justitieminister Anna-Maja Henrikssons tal på Rovaniemi hovrätts kvalitetsdagar 19.11.2020

justitieministeriet
Utgivningsdatum 19.11.2020 14.00 | Publicerad på svenska 19.11.2020 kl. 15.45
Tal

Arvoisa hovioikeuden presidentti Marianne Wagner-Prenner, hyvät laatupäivien osanottajat,

Minulle on suuri ilo tervehtiä teitä näin korona-aikoihin sopivasti etäyhteyden välityksellä. Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeella on jo pitkät perinteet ja sen laatutyö on hyvin arvokasta koko Suomen oikeuslaitokselle. Siksi on hienoa, että tämä tapahtuma olosuhteista huolimatta on pystytty järjestämään. 

Hyvät kuulijat,

Tuomioistuimilla on keskeinen rooli oikeusvaltion periaatteiden toteuttamisessa. Euroopan unionissa on jo pidempään ollut ajankohtaisena teemana oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen. Unioni on oikeusunioni, jossa jäsenvaltioiden välinen yhteistyö perustuu perustavanlaatuiseen oletusarvoon siitä, että kaikki jäsenvaltiot kunnioittavat unionin yhteisiä arvoja. 

On lisäksi tärkeä muistaa, että oikeusvaltio, perusoikeudet ja demokratia linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Suomi on toiminut aktiivisesti näiden yhteisten arvojen vahvistamiseksi sekä unionissa kuin kansallisestikin. Toimiessani viime vuonna EU:n oikeusministerien puheenjohtajana, minulla oli ainutlaatuinen mahdollisuus nostaa oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen EU:n agendalle. 

EU:ssa on havahduttu jo jokin aika sitten siihen, ettei oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista voi pitää itsestäänselvyytenä. Räikeä esimerkki tästä on Puolassa tehdyt useat tuomarikuntaan kohdistetut toimenpiteet. Poliittiset valtapelit eivät missään nimessä kuulu tuomareiden nimittämismenettelyyn.

Tarvitsemme välineitä, joilla vahvistamme periaatteen toteutumisen kaikkialla unionissa. EU:ssa onkin kehitetty oikeusvaltio-työkalupakkia. Yksi uusista välineistä on vuosittain annettava oikeusvaltiokertomus, joista ensimmäisen komissio antoi syyskuun lopussa. Siinä komissio esittää yleiskuvan oikeusvaltion tilasta EU:n jäsenvaltioissa ja maakohtaisen raportin jokaisesta jäsenvaltiosta. Raportti on mittava ja sisältää paljon kiinnostavia havaintoja.

Muutama sana raportin oikeuslaitosta koskevista havainnoista. Ensinnäkin on hienoa, että Suomen oikeuslaitosta pidetään raportin mukaan hyvin riippumattomana. Raportin mukaan Suomessa kansalaisten käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on jatkuvasti erittäin hyvä, sillä kansalaisista 84 prosenttia ja yrityksistä 85 prosenttia pitää sitä ”melko hyvänä tai erittäin hyvänä”. Tämä kertoo paljon yhteiskunnastamme ja tästä meidän on syytä olla hyvin ylpeitä. Lisäksi nämä luvut ovat pysyneet vakaina ja kansalaisten osalta jopa nousseet hieman vuodesta 2016. Raportissa myös kiinnitetään huomiota toimiin, joilla meillä on vahvistettu tuomioistuinten riippumattomuutta, kuten Tuomioistuinviraston perustamiseen. 

Valitettavasti oikeuslaitoksen riippumattomuus on kuitenkin EU:ssa ollut huolenaiheena. Komissio on tuonut esille, että kansalaisten ja yritysten luottamus oikeuslaitoksen riippumattomuuteen on kuluneen vuoden aikana heikentynyt noin kolmasosassa kaikista jäsenvaltioista. Pidän tätä erittäin huolestuttavana kehityssuuntana. Meidän on tehtävä kaikkemme, että tämä kehitys ei jatku näin, sillä seuraukset voivat olla hyvinkin vakavat ja ennalta-arvaamattomat.

Komission oikeusvaltioraportista käy ilmi myös se, että useissa jäsenvaltioissa on vireillä toimia oikeuslaitoksen toiminnan tehostamiseksi. Suomen osalta kiinnitettiin huomiota digitalisaatioon haasteena ja vastaava tilanne on lähestulkoon kaikissa jäsenvaltiossa. Oikeuslaitoksen digitalisaatio on siis yhteinen haaste. Tämä on tunnistettu. Lokakuussa oikeusministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät digitalisoinnin mahdollisuuksista oikeussuojan saatavuuden parantamisessa. Täällä Suomessa hallitus on myöntänyt ensi vuoden budjetissa lisäresursseja oikeuslaitoksen digitalisaation edistämiseen. Nostan esiin muutaman esimerkin;  henkilötodistelun tallentamiseen ja vastaanottamiseen on tälle vuodelle osoitettu kaksi miljoonaa euroa, ja ensi vuodelle työhön esitetään kahden ja puolen miljoonan euron lisärahoitusta. Yleisten tuomioistuinten ja Syyttäjälaitoksen sähköisten työtapojen ja asioinnin toteutukseen, eli tuttavallisemmin AIPA-tietojärjestelmähankkeeseen, ehdotetaan viiden miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle. Nyt marraskuun aikana eduskunta hyväksynee seitsemännen lisätalousarvioesityksen, missä hallitus ehdottaa 1,6 miljoonan euron lisärahoitusta tuomioistuinten videoneuvottelulaitteiden määrän lisäämiseksi. Tiedän, että nämä tulevat todella tarpeeseen.

Komission on tarkoitus antaa vielä tämän vuoden aikana kattava EU:n strategia siitä, kuinka digitalisoinnin mahdollisuuksia voidaan hyödyntää oikeudenkäyntimenettelyissä vaarantamatta oikeusjärjestelmän perusperiaatteita, kuten tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta, tehokkaan oikeussuojan takaamista ja oikeutta oikeudenmukaiseen julkiseen oikeudenkäyntiin.

Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen EU:ssa on herättänyt paljon keskustelua – ja hyvä näin. Pidän erittäin tärkeänä, että tästä aiheesta keskustellaan sekä EU:ssa että kansallisesti, ja että keskustelua käydään eri foorumeilla. Toisiltamme oppimalla ja toisiamme paremmin tuntemalla voimme vahvistaa ja kehittää yhteistä arvopohjaa. Olenkin edistänyt sitä, että EU:n oikeusministerit keskustelevat yhteisistä oikeusvaltioperiaatteen lujittamiseen liittyvistä kysymyksistä. Kävimme tästä ensimmäisen ja hedelmällisen keskustelun viime vuoden heinäkuussa Suomen puheenjohtajakaudella ja työ jatkuu nyt Saksan kaudella. Ensi kuussa oikeusministerit keskustelevat jälleen keinoista vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta.

Mutta ei tietenkään ole riittävää, että keskustelua käydään pelkästään ministerineuvostossa. On aivan keskeistä, että keskustelua parhaista käytännöistä ja ideoista toiminnan kehittämisestä käydään kentällä oikeusalan ammattilaisten kesken, erilaisissa oikeusalan eurooppalaisissa ja kansallisissa verkostoissa, kuten vaikkapa täällä tänään. Meidän kaikkien yhteisenä tavoitteena tulee olla vankan yhteisen oikeus- ja oikeusvaltiokulttuurin luominen.

Hyvät kuulijat,

Vaikka oikeuslaitoksen digitalisaatiota pidetään haasteena, on Suomessa työ edennyt kiitettävästi. Muistan kun toimiessani oikeusministerinä Kataisen hallituksessa, kävin varta vasten tutustumassa Tukholmassa Svea hovrättenin toimintaan, sillä halusin kuulla ja nähdä miten he siellä jo silloin tallensivat todistelun. Tämä oli asia, jonka koin että meidän olisi syytä toteuttaa myös Suomessa. Nyt meillä on hallitusohjelmassa kirjaus näytön vastaanottamisesta käräjäoikeuksissa siten, että todistelu tallennetaan hovioikeuskäsittelyä varten.

Työ on edennyt ja viime vuoden joulukuussa oikeusministeriö asetti työryhmän laatimaan mietinnön, joka sisältäisi ehdotuksen lainsäädännöksi henkilötodistelun vastaanottamisesta muutoksenhakutuomioistuimessa käräjäoikeudessa tehdyltä kuva ja äänitallenteelta. 

Tarkoituksena on parantaa muutoksenhaussa tapahtuvan näytön arvioinnin oikeellisuutta, tehostaa muutoksenhakumenettelyä sekä vähentää muutoksenhausta asianosaisille ja todistajille aiheutuvia kustannuksia ja muita haitallisia vaikutuksia. Henkilötodistelun vastaanottaminen tallenteelta muutoksenhakutuomioistuimessa voisi myös korostaa hovioikeuden roolia käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta kontrolloivana tuomioistuimena ja siirtää oikeudenkäynnin painopistettä entistä enemmän käräjäoikeuteen. Työryhmän määräaika päättyy tässä kuussa, ja se luovuttaa mietintönsä oikeusministeriölle lähiaikoina. Voin todeta, että odotan hyvin innolla asian viemistä eteenpäin eduskuntaan. Näin Tukholmassa aikoinaan alkunsa saanut projekti on johtanut konkreettiseen lopputulokseen.

Lopuksi haluan lyhyesti puhua koronavirustilanteen vaikutuksista oikeudenhoitoon. Koronaviruspandemian leviämisen ehkäisemiseksi usea suullista käsittelyä vaativa asia on ollut keskeytyneenä ja tämä on aiheuttanut asioiden ruuhkautumista tuomioistuimissa. [Olen huolissani tilanteesta niin yksilön oikeusturvan kuin tuomioistuinten kapasiteetin riittämisen näkökulmasta.]

Hallitus on sitoutunut siihen, että yleisille tuomioistuimille ja hallintotuomioistuimille katetaan täysimääräisesti koronatilanteen hoidosta syntyneet tavanomaisesta poikkeavat kustannukset. Koska kustannukset aiheutuvat viiveellä, nämä katetaan vuosien 2021-2023 talousarvioesityksissä.

Viruspandemian vakavuudesta huolimatta on todettava, että se on tuonut oikeusministeriön hallinnonalalla mukanaan nopean ja merkittävän digiloikan. Uusien toimintatapojen omaksuminen ja osaamisen kehittäminen on tullut tarpeeseen, kun etätyö ja etäyhteyksien käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Aina se ei ole ollut helppoa ja työtä on vielä edessä.  Myös rajat ylittävien videokuulemisten määrä on koronan vaikutuksesta lisääntynyt ja oikeusministeriön kansainvälisen oikeusavun yksikköön on pandemian aikana tullut aiempaa enemmän kyselyjä kansainvälisten sopimusten soveltamisesta ja menettelyistä. Erilaisten uusien oppien ja toimintatapojen voi olettaa jäävän pysyvään käyttöön ainakin osin myös sitten, kun yhteiskunta palaa kohti sellaista normaalielämää, johon olimme ennen maaliskuuta tottuneet.  

Hyvät kuulijat, näihin sanoihin päätän puheeni ja toivotan teille kaikille oikein mukavaa ja antoisia Rovaniemen hovioikeuspiirin lainkäytön laatuhankkeen laatupäiviä. Kiitos.

Tillbaka till toppen