Bästa praxis mot människohandel och våld mot barn i CBSS medlemsstater

Mål och resultat

Tavoitteet

Hankkeen päättyessä:
1. Lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan ja väkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Itämeren maiden välinen yhteistyö on tiivistynyt, osaaminen vahvistunut, sekä ihmiskaupan vastaiseen toimintaan osallistuvien tahojen käytännön toiminta on kehittynyt.

2. Lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan ja väkivallan vastaisista parhaista käytännöistä on tarjottu uutta tietoa asiantuntijatyöryhmille ja sitä kautta Itämeren maille päätöksenteon ja konkreettisten toimenpidesuunnitelmien pohjaksi.

3. Kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamisen seurauksena Itämeren alueen maiden tietotaitoa on lisätty Ukrainasta paenneiden perheiden ja lasten vastaanottamisesta, kotouttamisesta ja maahan asettautumisen tuesta sekä niiden suhteesta ihmiskaupan ennaltaehkäisyyn.


Keskeisimmät toimenpiteet:

- Kuullaan Itämeren maiden asiantuntijoita käytännön toiminnan kautta kertyneen osaamisen kokoamiseksi (työpajat, työryhmät, verkkopohjainen asiantuntijakysely ja asiantuntijahaastattelut).
- Kootaan tutkimustietoa alaikäisiin kohdistuneen ihmiskaupan ja väkivallan vastaisista parhaista käytännöistä (kirjallisuuskatsaus).
- Jaetaan kootun tiedon kautta saadut parhaat käytännöt Itämeren maiden toimijoiden tietoon (selvitys Itämeren maiden parhaista käytännöstä lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan ja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja lasten auttamiseksi, kansainvälinen konferenssi keväällä 2024).
- Kootaan ja jaetaan osaamista, jota Itämeren maiden asiantuntijoille on kertynyt Ukrainasta paenneiden perheiden ja lasten vastaanotosta, kotoutumisesta sekä maahan asettautumisesta (työpaja).

Sammandrag

Osana Suomen puheenjohtajuuskautta Itämeren valtioiden neuvostossa (CBSS) toteutetaan hanke, jossa kartoitetaan parhaita käytäntöjä lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan torjumiseksi sekä uhrien tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Hankkeesta päävastuussa on OM ja se toteutetaan yhteistyössä STM:n ja TEM:n kanssa CBSS:n tuella.

Utgångspunkter

Suomessa esiintyy lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ihmiskauppaa, mutta se jää usein piiloon. Ihmiskauppa on vakava rikos ja termi ilmiölle, johon voi kuulua monenlaista hyväksikäyttöä kuten seksuaalista tai työperäistä hyväksikäyttöä, pakkoavioliittoja ja rikosten tekoon pakottamista. Suomessa on tullut tietoon tapauksia, joissa nuori on pakotettu tai painostettu omaisuus-, huumausaine-, väkivalta- tai muunlaisten rikosten tekoon.

Erityinen riski ihmiskaupan tai muun hyväksikäytön kohteeksi joutumiselle voi olla nuorilla, joilla on elämässään haasteita, kuten vaikeat kotiolot, aiemmat hyväksikäytön tai väkivallan kokemukset, mielenterveyden häiriöt, päihteiden käytön ongelmat, syrjäytyneisyys tai luvattomat poissaolot kotoa tai sijaishuoltopaikasta.

Tiedossa olevissa epäillyissä ihmiskauppatapauksissa nuori on ollut hyväksikäytön hetkellä oppivelvollisuuden piirissä ja monissa tapauksissa myös lastensuojelun asiakkaana. Ihmiskauppatilannetta ei kuitenkaan ole tunnistettu sen tapahtuessa, vaan tapahtumat ovat tulleet ilmi vasta, kun nuori on vuosia myöhemmin oma-aloitteisesti tuonut ne jonkun luotettavana pitämänsä aikuisen tietoon. Osaltaan tunnistamista ja hyväksikäytön tiedostamista on vaikeuttanut myös se, että usein hyväksikäyttäjä on ollut joku uhrin tuttu, hänen luotettavaksi kokemansa henkilö.

Asiantuntijat ovat tuoneet esiin tarpeen vahvistaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, opetushenkilöstön sekä poliisin osaamista tunnistaa ihmiskaupan lapsiuhrit ja heidän erityistarpeensa. Vastaavanlaisia haasteita on tunnistettu myös muissa Itämeren maissa.

Ytterligare uppgifter

• Hankkeessa julkaistu selvitys: Parhaat käytännöt lapsiin ja nuoriin kohdistuvan ihmiskaupan torjumiseksi sekä uhrien tunnistamiseksi ja auttamiseksi - Selvitys Itämeren alueen maista
• Best Practices for Combating Trafficking in Children and Young People and for Identifying and Supporting Victims : Report on countries in the Baltic Sea region