Inom projektet utreds samordningen av beräkningsreglerna för utmätning och sociala förmånerna i syfte att skapa en kunskapsbas för reformen av utmätningssystemet och bl.a. bedömningen av vilka sysselsättningseffekter en eventuell reform kan ha.

Justitieministeriet tillsätter projektet Pidetty!, vars långsiktiga mål är att inom justitieministeriets förvaltningsområde - öka arbetsgivarens möjligheter att välja de bästa bland goda sökanden - stärka arbetsgivarbilden och ryktet som en rekommenderad arbetsplats - göra arbetet mer givande - hantera personalomsättningen - bidra till en mer verkningsfull inskolning av personal - effektivt utnyttja de anslag som anvisats för personalresurser.

Rikoksentorjuntaneuvosto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva valtioneuvoston asiantuntija- ja yhteistyöelin. Neuvosto käsittelee rikollisuuden ehkäisyyn, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä turvallisuuden ja sen tunteen edistämiseen liittyviä kysymyksiä. Rikoksentorjuntaneuvoston tehtävät määritellään asetuksessa (211/2024).

I projektet bereds en ny anvisning för konsekvensbedömning av lagförslag. Genom den nya anvisningen förbättras bedömningen av konsekvenserna av lagförslag i enlighet med regeringsprogrammet. Projektet baserar sig på handlingsprogrammet för bättre lagstiftning som ingår i regeringsprogrammet. Samarbetsgruppen för utveckling av lagberedningen leder projektet.

Statsrådet har tillsatt en delegation för medborgarsamhälspolitik för fyraårsperiod 27.1.2022–26.1.2026. Ordförande för delegationen är Taina Susiluoto, verkställande direktör för Finlands Olympiska Kommitté. Delegationen finns i anslutning till justitieministeriet. Delegationen ska bland annat främja växelverkan mellan det civila samhället och myndigheterna och förbättra det civila samhällets verksamhetsförutsättningar.

16.2.2021 | Lobbaus Suomessa kohdistuu valtiollisella tasolla päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin ja toimijoihin. Kuitenkin keskeisimpiä lobbauskohteita ovat etenkin ministerit ja ministeriöiden keskeiset virkamiehet. Myös ministerien avustajakunnilla on merkitystä, koska he ovat reittejä ministerien luo. Tulokset selviävät oikeusministeriön rahoittamasta tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin, millaista on valtion tason päätöksentekoon kohdistuva lobbaus Suomessa.

16.2.2021 | Lobbaus Suomessa kohdistuu valtiollisella tasolla päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin ja toimijoihin. Kuitenkin keskeisimpiä lobbauskohteita ovat etenkin ministerit ja ministeriöiden keskeiset virkamiehet. Myös ministerien avustajakunnilla on merkitystä, koska he ovat reittejä ministerien luo. Tulokset selviävät oikeusministeriön rahoittamasta tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin, millaista on valtion tason päätöksentekoon kohdistuva lobbaus Suomessa.

Vaikutusten arvioinnilla on tarkoitus tuottaa tietoa säädösvalmisteluun osallistuville sekä päättäjille. Hyvä vaikutusarviointi tuottaa tietoa eri toteuttamisvaihtoehdoista sekä parantaa lainsäädännön laatua.

Hankkeessa selvitetään ulosmittauksen laskentasääntöjen ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamista tietopohjan luomiseksi ulosmittausjärjestelmän uudistamiselle ja muun muassa sen arviointiin, millaisia työllisyysvaikutuksia mahdollisella uudistuksella voisi olla.

Hankkeessa selvitetään ulosmittauksen laskentasääntöjen ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamista tietopohjan luomiseksi ulosmittausjärjestelmän uudistamiselle ja muun muassa sen arviointiin, millaisia työllisyysvaikutuksia mahdollisella uudistuksella voisi olla.

Oikeusministeriö asetti Pidetty!-hankkeen, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on oikeusministeriön hallinnonalalla - lisätä työnantajan mahdollisuutta valita hyvien hakijoiden joukosta parhaat - vahvistaa työnantajakuvaa ja mainetta suositeltuna työpaikkana - vahvistaa työn mielekkyyttä - hallita vaihtuvuutta - kehittää vaikuttavaa perehdyttämistä

Oikeusministeriö asetti Pidetty!-hankkeen, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on oikeusministeriön hallinnonalalla - lisätä työnantajan mahdollisuutta valita hyvien hakijoiden joukosta parhaat - vahvistaa työnantajakuvaa ja mainetta suositeltuna työpaikkana - vahvistaa työn mielekkyyttä - hallita vaihtuvuutta - kehittää vaikuttavaa perehdyttämistä

Rikoksentorjuntaneuvosto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva valtioneuvoston asiantuntija- ja yhteistyöelin. Neuvosto käsittelee rikollisuuden ehkäisyyn, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä turvallisuuden ja sen tunteen edistämiseen liittyviä kysymyksiä. Rikoksentorjuntaneuvoston tehtävät määritellään asetuksessa (211/2024).

Syrjinnän seuranta on osa perusoikeuksien toteutumisen seurantaa ja sillä tuetaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanoon ja valvontaanliittyviä toimenpiteitä.

Hankkeen tavoitteena on kehittää kansallista koordinaatiota ja tiedonvaihtoa, vahvistaa ammattilaisten osaamista, kehittää tiedonkeruuta sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan roolia viharikosten vastaisessa työssä.

Rikoksentorjuntaneuvosto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva valtioneuvoston asiantuntija- ja yhteistyöelin. Neuvosto käsittelee rikollisuuden ehkäisyyn, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä turvallisuuden ja sen tunteen edistämiseen liittyviä kysymyksiä. Rikoksentorjuntaneuvoston tehtävät määritellään asetuksessa (211/2024).

Hankkeessa valmistellaan uusi säädösehdotusten vaikutusten arvioinnin ohje. Uudella ohjeella parannetaan hallitusohjelman mukaisesti säädösehdotusten vaikutusten arviointeja. Hanke perustuu hallitusohjelmahankkeena hyväksyttyyn paremman sääntelyn toimintaohjelmaan. Lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä (LAKE) ohjaa hanketta.

Lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä tehtävänä on huolehtia ministeriöiden välisestä yhteistyöstä lainvalmistelun kehittämisessä.

Hankkeessa valmistellaan uusi säädösehdotusten vaikutusten arvioinnin ohje. Uudella ohjeella parannetaan hallitusohjelman mukaisesti säädösehdotusten vaikutusten arviointeja. Hanke perustuu hallitusohjelmahankkeena hyväksyttyyn paremman sääntelyn toimintaohjelmaan. Lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä (LAKE) ohjaa hanketta.

Neuvottelukunnan tarkoitus ja tehtävät Neuvottelukunnan toiminnasta säädetään valtioneuvoston asetuksessa kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta (269/2007). Neuvottelukunnan tarkoituksena on kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välise...